Italo Calvinon Kenraali kirjastossa sisältää hänen lyhyitä tarinoitaan vuosilta 1943-1984. Osin nerokkaita, osin käsittämättömiä mutta aina taitavia kertomuksia. Koska en ymmärrä politiikkaa, suurin osa näiden kertomusten poliittisesta merkityksestä meni minulta ohi, mikä on tietysti harmi, mutta kyllä tarinat mielestäni toimivat ilmankin tuota näkökulmaa.
Marcello Simonin Kirottujen kirjojen kauppias jatkaa suosittua historiallista tyylisuuntaa, jossa etsitään salaisuuksia koodien avulla. Tässä kuitenkin tarina on kovin ohkainen ja juoni suorastaan omituinen. Luettua tämä kuitenkin tuli, eli ei liian huono, mutta kylläkin jonkinlaista ajan haaskausta.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti