Luettuja ja selailtuja

Yuval Noah Harari: Sapiens - Ihmisen lyhyt historia

Esko Valtaoja:  Avaruudesta

Hararin kirja on todella hieno kuvaus ihmisen - ei todellakaan niin kunniakkaasta - historiasta! Välillä alkoi hävettää olla ihminen, joka on ottanut paikkansa "luomakunnan kruununa" todella kyseenalaisin metodein. Odottamassa ovat jo Hararin kaksi muuta suomennettua teosta.

Valtaoja on kirjoittanut lyhyen, ymmärrettävän kirjan, jossa kerrotaan tieteen osoittamia tosiasioita avaruudesta ja maailmankaikkeudesta. Paljon tiedetään, mutta vielä paljon enemmän on pimeän peitossa - kirjaimellisesti.

Reija Salovaara ym.: Marttojen parhaat villasukat

Anna-Karoliina Tetri ym.: Perinteiset villasukat 2

Erika Åberg ym.: Luonnonkauniit kirjoneuleet

Neule- ja varsinkin villasukkakirjoja ilmestyy nykyään aivan hurjaa tahtia. Näissä kolmessa oli valtavasti hienoja ohjeita, joista (muutaman työn ollessa kesken...) en heti alkanut toteuttaa mitään, mutta kiinnostavia ohjeita kyllä löytyi.

Perinteisistä villasukista kiinnostavimmat olivat kannen Korsnäsin sukat.

Marttakirjasta mieleen jäivät nämä Himmeli- ja Lumihiutaleet-sukat.

 

Luonnonkauniista kirjoneuleista viehättävät Kahvihetki-villasukat, joista tulee mieleen kudottu liina, joka onkin ollut mallin ideana. Syyskyntö-kaulurista taas tulee mieleen vilja ja pellot.

Mystiikkaa, jännitystä ja Nobel-voittaja

Haruki Murakami: Suuri lammasseikkailu

Max Seeck: Uskollinen lukija 

Olga Tokarczuk: Vaeltajat

Murakamin Suuri lammasseikkailu ei ole mikään uutuus, vaan kirjoitettu jo vuonna 1982. Minä olen hankkinut sen kymmenen vuotta sitten ja luin vasta nyt, kun huomasin että on ilmestymässä sen itsenäinen jatko-osa, v. 1988 kirjoitettu Tanssi, tanssi, tanssi. Tämä lammasseikkailu on ilmeisesti ollut aikoinaan Murakamin läpimurto. Kirja hämmentää tuttuun tapaan sekaisin yksinkertaista arkielämää ja outoja tapahtumia. Jatko-osa on jo varattuna!

Jos odotan jatkoa edelliselle, niin kyllä myös Max Seeckin seuraavalle kirjalle - mikäli se jatkaa samaa psykologisen trillerin lajia. Edelleen luen valitettavan (nolon) vähän suomailaisia kirjailijoita, ja taas huomaan että teen sillä vain itselleni karhunpalveluksen. Tämä nuori (lasteni ikäinen siis) kirjailija on saanut kuitenkin niin paljon kehuja jo aikaisemmasta trilogiastaan, että tämä uutuus oli sitten luettava. Aikaisempia en siltikään taida lukea, sillä ne edustavat kansainvälistä seikkailugenreä, joka minua ei oikein koskaan ole kiinnostanut. Mutta jos ilmestyy uusi tätä samaa lajia, niin kyllä kiitos - tarvitaan vain vuorokausi aikaa ja oma rauha!

Vuonna 2018 ei valittu kirjallisuuden Nobel-voittajaa Ruotsin Akatemian sotkujen vuoksi. Tänä vuonna valittiin siksi kaksi voittajaa ja vuoden 2018 palkinnon sai Olga Tokarczuk. Häneltä viimeksi suomennettu kirja on tämä Vaeltajat ja se oli paikalla kirjastossa heti ilmoituksen jälkeen. Lainattuani sen saman tien sillä olikin jo kohta varauksia. Ansaittu palkinto hänelle, kirjoittaa todella hienosti. Kirja koostuu eri pituisista tarinoista ja huomioista, yhteisenä tekijänä matkustaminen. Jokainen lyhytkin pätkä on kiinnostava ja pidemmät jo imaisevat mukaansa. Tämän lukemisesta seuraa myös lisää saman kirjailijan lukemista.

Tästä tekstistä käy ilmi lukemisen ihanuus ja kurjuus: kun luet yhden, huomaat haluavasi lukea yhden tai useamman lisää. Tämä harrastus ruokkii itseään koko ajan ja lukijan on vain yritettävä hallita tätäkin tulvaa. Ja senhän lukija tekee erittäin mielellään.

Uutuuksia

Shaun Usher: Kirjeitä jotka mullistivat maailmaa

Édouard Louis: Ei enää Eddy

On todella mielenkiintoista lukea oikeiden ihmisten välistä oikeaa kirjeenvaihto hyvinkin kaukaa historiasta. Tutuista nimistä tulee ihmisiä ja oudoista ihmisistä tuttuja. Jälleen kerran: ihminen on aina ollut samanlainen ja tulee todennäköisesti aina olemaankin.

Vähän toisenlaista ranskalaiselämää kuvaa Èdouard Louis kirjassaan. Kuvaus pojan arkielämästä on kuin keskiajalta, ja se on kuitenkin vain parinkymmenen vuoden takaa eurooppalaisesta sivistysmaailmasta. Ei ihme, että kirja herätti kohua Ranskassa. Kirjoittajalle toivoo elämässä kaikkea hyvää korvaukseksi uskomattoman traumaattisesta lapsuudesta ja nuoruudesta. Onko uskottava mitä juuri kirjoitin - ihminen ei muutu? Tullaanko erilaisia ihmisiä aina sortamaan? Uskon niin.