perjantai 29. joulukuuta 2017

Joululomalla luetut


Nele Neuhaus: Lumikin on kuoltava (Tyypillinen, OK)
Charles Todd: Sairaanhoitajan kertomus (Välipala)
Dieter Hermann Schmitz: Kun sanat ei kiitä - suomalaisinta sanaa etsimässä (Mainio)


Sanna Wikström: Hyvän elämän reseptit - Oivalluksia arjen keskelle (Erinomainen)
Suomalaisia saunanovelleja Juhani Ahosta Mikko Rimmiseen (Vaihteleva)
Antti J. Saari: Keskinapa (Mielenkiintoinen)

Miki Liukkonen: Valkoisia runoja (Yllättävä)
Tero Tähtinen, toim. ja suom.: Hiljaiset vuoret, kirkas kuu - Klassista kiinalaista luontorunoutta (Hieno, opin jopa muutaman kiinalaisen kirjoitusmerkin)
Terhi Rannela: Frau (Ei mainittavaa)



Elena Ferrante: Hylkäämisen päivät (Loistava)
Antti Huntus: Juuret rikkovat haudat (Hyvä)
Jari Tervo: Intialainen lippalakki (Tervo)


Maria Vaara: Miten herätessä pitää puhua (Koskettava)
Aila Meriluoto: Varokaa putoilevia enkeleitä (Elämänmakuinen)
Kai Nieminen: Rakasta sinä vain - Vanhaa japanilaista laulurunoutta (Ihana)


keskiviikko 20. joulukuuta 2017

Kalevala CAL 1

Elokuun 26. päivä julkaistiin ensimmäisen palan ohje tähän peitteeseen, joka työn edetessä osoittautui ehkä rakkaimmaksi käsityöksi ikinä. Idea on lähtöisin täältä http://www.arteeni.fi/kalevalacal enkä voi tarpeeksi osoittaa ihailua näille idean keksijöille, suunnittelijoille ja kaikille mukana olleille. Parin oman palan suunnittelu antoi osviittaa siitä, millainen urakka useamman palan suunnitelleilla ihmisillä on ollut.


Tein kaksi peittoa, tämä valmistui ensin koska halusin antaa sen joululahjaksi. Omasta puuttuu viimeisestä palasta muutama pylväs sekä yhdistämis- ja reunakaitaleet.


Molemmissa peitossa olen käyttänyt "omia" värejä projektin tarjoamien valmiiden lankapakettien sijaan. Lanka on 7 Veljestä, reunukset Nallea. Jossain vaiheessa harmitti langan epätasalaatuisuus, varsinkin harmaat sävyt olivat kovin tikkuisia virkata. Onneksi lopputuloksesta sitä ei huomaa.


Peite valmistui joulukuun alkupuolella, joten tulin eläneeksi sen kanssa reilut kolme kuukautta ilman televisiota. Oli todella nautinto vain keskittyä ohjeeseen, tekemiseen - ja purkamiseen - sen sijaan että olisi tehnyt jotain vain TV:n ohella, sivutuotteena. Tämä työ ansaitsi kaiken saamansa huomion <3




Tein 24 peruspalan lisäksi myös kaikki neljä bonuspalaa sekä kaksi omaa, sydänpalan ja "allekirjoituspalan", josta käy ilmi tekovuosi ja tekijä.

sunnuntai 17. joulukuuta 2017

Runoja ja rikoksia


Leonard Cohen: Kaipauksen kirja
Malin Persson Giolito: Suurin kaikista

Leonard Cohenin musiikki on tuttuakin tutumpaa, se on vienyt minut pahojen aikojen läpi. Silti, vaikka sanat ovat pääosassa, ne ovat saaneet Ääntä ja Musiikkia pienemmän huomion. Tämä runokirja sisälsi myös muutamia lauluiksi tehtyjä runoja, ne olivat kuitenkin tutuimpia, muuten tekstit olivat mystisiä, outoja, hauskoja ja yllättäviä.

Suurin kaikista on valittu parhaaksi ruotsalaiseksi rikosromaaniksi vuonna 2016 ja alkua lukiessani ihmettelin vain 'miksi?'. Nuoren tytön kertomat tapahtumat kerrottiin nuoren tytön kielellä, joka alkuun rasitti, mutta josta huolimatta tarina vei mukaansa kun muutaman kymmenen sivua oli saanut tarvottua. Oli saatava selville, mistä kaikesta oikein oli kysymys, vaikka totuus taustoista valkenikin vähitellen. En nyt varmaan tätä olisi voittajaksi valinnut, mutta ymmärrän nyt kuitenkin, miksi se tehtiin.

maanantai 4. joulukuuta 2017

Jännitystä ja metsän väkeä

Ninni Schulman: Tyttö lumisateessa


Kimmo Ohtonen: Metsäkansan tarina

Ninni Schulman on uusi dekkarituttavuus, mutta varmaan noita toimittaja Magdalena Hanssonin seikkailuja voisi vielä muitakin lukea. Paljon samaa kuin monessa muussa pohjoisessa dekkarissa, mutta ei sen huonommalla tavalla kuin muutkaan. No, ei tuo nyt oikein kehultakaan tunnu, mutta kyseessä on siis aivan luettava kirja, jonka loppuratkaisua odottaa innokkaasti.

Kimmo Ohtosen kuvat ovat kauniita ja teksti sujuvaa ja täynnä ajatusta. Seuraavaksi parasta metsässä olemisen jälkeen on lukea siitä Ohtosen kuvaamana - silloin näkee eläimetkin!