Vallanvaihto

Naomi Alderman: Voima

Tämä kirja tuli minulle tyttären suosittelemana. Kirja kertoo maailmasta, jossa naiset saavat uuden voiman, kyvyn käyttää sähköä aseenaan. Asetelmat kääntyvät koko maailmassa, kun naiset ottavat vallan.

Kirja herätti paljon ajatuksia. Kun miehet joutuvat tilanteisiin joihin tähän mennessä ovat joutuneet vain naiset, huomaa selvästi kuinka toispuoleisessa maailmassa vielä elämmekään. Mutta silti kirja on pelottava kuvaus vallanvaihdosta. Haluamme ajatella, että naiset olisivat "parempia" jos pääsisivät vaikuttamaan asioihin - mutta voisivatko he ollakin vielä vallanhimoisempia kuin miehet? Ja onko sukupuolten oltava vastakkaisissa asemissa, eikö rinnakkaiselo ole kuitenkin se, mihin ihmiset on tarkoitettu?

Pohdintoja

Timo Kettunen: Miksi elämisestä tuli niin hankalaa?

Donna Leon: Maalliset jäänteet

Timo Kettunen oli minulle uusi tuttavuus, mutta hyvin mahdollista on, että häneltä muutakin lukisin. Tosin tätä lukiessa en aina hahmottanut ideaa, kyseessä tuntui olevan 'kaikki elämästä' -tyyppinen selvitys, joka ei mielestäni edennyt mitenkään johdonmukaisesti. No, eipä etene elämäkään... Kuitenkin Kettusen hauska kirjoitustyyli piti kiinnostuksen yllä ja toki hänen ajatuksensa 'elämästä ja kaikesta' olivat enimmäkseen hyvin järkeviä ja mahdollisia, kaikenlainen äärihössötys puuttui kokonaan, mikä on tietenkin hyvä asia. Pallo on nyt lukijalla - miten onnistun tekemään omasta elämästäni vähemmän hankalaa?

Donna Leon on aina kirjoittanut ympäristöstä ja Venetsian rappiosta ja tässä kirjassa aihe nousee jälleen voimakkaasti esille. Kun on aina - toistaiseksi turhaan - haaveillut käynnistä Venetsiassa, tuntuu tosi pahalta lukea, kuinka huonosti - ainakin Leonin mielestä - asiat siellä ovat. Leon itse onkin muuttanut kaupungista pois asuttuaan siellä kymmeniä vuosia. Turistit tuovat elatuksen mutta tuhoavat kaupungin, mutta luontoa on tuhottu jo kauan muutenkin. Onneksi jokin on pysyvää - commissario Brunetti tutkii edelleen asioita rauhallisesti pikku stressistä huolimatta.

Keksitty ja todellinen jännityskertomus

Ruth Ware: Synkän metsän siimeksessä

Tapio Tamminen: Himmler ja hänen suomalainen Buddhansa

Ruth Waren kirjoja tuli kerättyä luettavaksi useampia, uusin on vielä lukematta. En ole kuitenkaan varauksettoman ihastunut, jokin tyylissä ei miellytä. Useimmiten toki tällaisten jännityskirjojen juoni saattaa olla epäuskottava kaiken kaikkiaan, mutta tässä hieman tökki se, että teininä tapahtuneet asiat vaikuittaisivat ihmisten elämään ratkaisevasti vielä kymmenen vuoden kuluttua - ja silloinkin he ovat hädin tuskin aikuisia. Näin vanhan tädin mielestä, toki.

Harvoin saa lukeakseen tuoretta kotimaista tietokirjaa toisen maailmansodan ajalta. Tapio Tammisen kirjassa on myös uutta tietoa, eikä kaikki suinkaan sillä varauksella, oliko Himmlerin hieroja kertonut asioita liioitellen ja jopa itse keksien. Himmlerin ja Risto Rytin taustalla en esimerkiksi ollut aiemmin tiennyt olleen rajatiedon harrastusta. Samoin tietysti koko Kersten, kirjan toinen päähenkilö, on minulle ollut aiemmin tuntematon, mikä tuntuu oudolta, jos hänen roolinsa sodan aikaisissa kansainvälisissä tapahtumissa on ollut näinkin suuri kuin tässä kirjassa on kerrottu.