torstai 31. joulukuuta 2009

Tom Sharpe

Piemburgin pelottomat on jostain käsittämättömästä syystä jäänyt ainoaksi Tom Sharpelta suomennetuksi kirjaksi. Sharpe on hyvin tuottelias kirjailija, minullakin on neljä hänen kirjaansa alkuperäiskielellä englanniksi. Lukemista on hidastanut Sharpen erittäin polveileva ja vaikea kieli, suomeksikin lukiessa täytyy keskittyä. Lainasin tämän kirjan jo vuosia sitten Kaustisen kirjastosta ja lukiessani sitä silloin olin useampaan kertaan pudota tuolilta naurun vuoksi.

Suosittelin kirjaa joskus Aijalle, ja hän lähti etsimään sitä kirjastosta. Kävi ilmi, että se on jossain vaiheessa poistettu valikoimasta, mutta Helsingin kaupunginkirjastosta löytyi vielä kappale, siispä tilasin sen lainaan.

Aivan niin hervottomaan tilaan kuin viimeksi en nyt enää joutunut, mutta epäilemättä kirja on edelleen yksi hulluimmista lukemistani. Kirjan takakannessa on lainaus Stephen Kingiltä: "Hauskin englannin kielellä kirjoittava kirjailija!" - ja se on paljon sanottu.

Koska tästä on hyvin vaikea keksiä mitään omaperäistä sanottavaa, lainaan tähän edelleen kirjan takakantta, jossa on Risto Hannulan arviointi Arvostelevasta kirjaluettelosta vuodelta 1976:

"Hyvällä maulla - mitä se sitten lieneekin - ei tämän kirjan kanssa tosiaankaan ole mitään tekemistä. Teoksesta on vaikea antaa tavaraselostetta juuri siksi, että sen sisältämät asiat olisi osattava sanoa juuri niinkuin Sharpe ne sanoo. Hän joka tapauksessa tulee osoittaneeksi, että Etelä-Afrikan rotupolitiikan julma ja mieletön maailma on hahmotettavissa myös tämmöisen ainutkertaisen irvokkaan farssin keinoin, niin vastoin yleisiä oppeja kuin moinen tyylilajin valinta tuntuukin olevan."


Tuo "ainutkertaisen irvokas farssi" onkin ehkä ainoa tapa, jolla tätä kirjaa voi kuvata. Kirja on siis loistava!

tiistai 29. joulukuuta 2009

Uutta ja vanhaa valmista



Pukinkonttiin päätyivät nämä kintaat, sekä myös pannulappu, jonka tein ylijäämälangasta. Teemu ja Ira saivat nämä huovutetut lapaset. Malli on Novitan syksy -09 -lehdestä, lanka turkooseissa Novita Huopanen ja kirjavissa Novita Puro Iltanuotio.


Kävin Novitan sivulla katsomassa, ja Purosta on siellä enää esillä neljä väriä, neljä on siis jo poistunut mallistosta.




Lumi-huivin malli löytyi Ullaneuleen sivuilta. Lanka on Rose Mohair, ja sitä kului n. 105 g. Olisi varmaan pitänyt nyppiä nuo reunakuviot samalla lailla kuin mallissa, nyt reuna näyttää suoralta.


 
















Unohdin aikaisemmin ottaa kuvan tytöille joululahjaksi menneistä Puro-huiveista, joten toinen niistä on jo Ylivieskassa. Malli on sama, tämä Nooran huivi on tehty samasta Purosta kuin Nooran pyöryläjakkukin, Jäätynyt karpalo. Niinan huivi on Iltanuotiosta.

lauantai 26. joulukuuta 2009

Sadun loppu

Cornelia Funken Mustesydän-trilogian viimeinen osa Mustemaailma (Tintentod) jatkoi seikkailua Mustemaailmassa. Sävy oli melkoisen tumma ja synkkä, pahuutta ja julmuutta tuntui ajoittain olevan huomattavasti hyvyyttä enemmän.

Olin lukenut kaksi ensimmäistä osaa peräkkäin joskus huhtikuussa, joten tämän kolmannen osan alkuun olisin toivonut jonkinlaista muistutusta henkilöistä, alusta aika pitkään kului miettiessä, kuka kukin hahmoista oikeastaan onkaan. Vasta lopusta kun olin jo lukenut kirjan, löysin luettelon kaikista henkilöistä, se olisi auttanut jo alussa paljon.

Hieno kirjailija, hienoa kieltä ja värikkäitä hahmoja, aivan kelvollista fantasiaa siis.

maanantai 21. joulukuuta 2009

Ensimmäinen vihreä neule









Sain synttärilahjaksi Kalevalakorun Metsä-korut, joissa on vihreitä kiviä. Siitä syntyi pienoinen ongelma, koska en omista ensimmäistäkään vihreätä vaatetta, se on ehkä väri josta pidän kaikkein vähiten. Mutta etsinpä sitten kuitenkin koruihin sopivan vihreän värin 7 Veljeksestä ja tein tämän Novita Syksy 2009 -lehden mallin 30, "taikajakku".      

(Kamera ei taaskaan jaksanut käyttää salamaa, siitä epätarkkuus).

Takin kasaaminen oli hankalampi kuin aiempien pyöryläjakkujen, neulotin reunakappaleen kiinni kolmeen kertaan, ennen kuin sain reunat kohdakkain.


Väri vain tuntuu edelleen oudolta...

torstai 17. joulukuuta 2009

Melkein aito ristalliruunu

Epäilen mitä suurimmassa määrin, että taannoisella pyöreiden vuosien täyttämisellä on tässä osansa. Vai miten muuten meille olisi alkanut yhtäkkiä ilmestyä pitsejä lampunvarjostimiin ja nyt näitä "kristalleja" - uusista moninaisista jouluvaloista puhumattakaan! Tytöt jo vähän huomautteli, että onko ihan kaikki löytyvät (ja muutamat uudetkin) valosysteemit ihan pakko ripustaa esille.

Mutta minusta tämä on ihan kertakaikkiaan hieno! Otin halppiksesta ensin yhden pakkauksen tuota nauhaa, mutta eihän se mihinkään riittänyt, joten kävin sitten hakemassa pari lisää. Johan syntyi asetelmaa!

Ai niin, eka kerralla otin kokeeksi myös toisenlaista kimallenauhaa. Se oli vielä lyhyempi kuin tämä, ja meinasi jäädä tarpeettomaksi. Mutta sitten onneksi huomasin, että keittiön lamppu näyttää kovin ankealta, joten se sai sitten kunnian toimia tämän ylijäämäkimalluksen ripustimena. Tulos on nähtävissä tästä ohessa...

Lisäksi vielä pari esimerkkiä uusista tavoista käyttää jouluvaloja:
                        

sunnuntai 6. joulukuuta 2009

Uusin Dan Brown

Reilun kolmen viikon luku-urakka kannatti, sillä kyllä Dan Brown täytti taas odotukset uutuudellaan The Lost Symbol. Jos kirjan olisi lukenut suomeksi, sitä tuskin olisi malttanut laskea kädestään ennen kuin se oli luettu, mutta englanniksi lukeminen on kuitenkin niin paljon hitaampaa.

Yllätyksiä riitti loppuun saakka, ja aihepiiri oli minulle itselleni tuttu ja kiinnostava, mutta enempää siitä ei voi kertoa pilaamatta sitä niiltä, jotka aikovat kirjan lukea.

sunnuntai 29. marraskuuta 2009

Paikka ka(i)kelle


Kun kerran pääsin virkkaamisen makuun, tein vielä toisenkin työn "omasta päästä". Tämä tuli puhtaasti tarpeeseen, kun kaket ovat aina hakusalla jossain käsityötarvikkeiden keskellä.

Lanka taitaa olla Novita Kotiväkeä, koukku 1,5 ja kuviomalli erään laukun ohjeesta. Sen laukunkin taidan vielä tehdä, oli hyvä malli Ullaneuleen sivulla.

lauantai 28. marraskuuta 2009

Jee jee jee!

Eppu Normaali Konstassa pe 27.11. ja minä tarpeeksi lähellä ottaakseni kuvia. En vain valitettavasti löytänyt kamerastani värisumuvalitsinta, joten kuvien laatu ei kovasti ilahduta. Mutta olipahan mahtava ilta! Soittivat paljon alkuaikojen musiikkia, ilmeisesti tehtyään vasta boxin kaikkein aikoijen 101 kappaleesta. Kamat oli lujilla!
      














maanantai 23. marraskuuta 2009

Kun kaikki menee kohdalleen

Aloin katsomaan TV Viideltä taannoin tallennettua elokuvaa High Fidelity. Elokuva oli hyvä - kunnes nauhoitus loppu kesken n. viisi minuuttia ennen elokuvan loppumista. Arrrgghhh kuinka raivostuttavaa! Lähdin etsimään Telkusta tietoa mahdollisesta uusinnasta, ei löytynyt. Tarkistin omasta Library Thingistä (sattui olemaan lähempänä kuin kirjat), olisiko minulla tuota Hornbyn kirjaa - ei löytynyt, kaksi muuta Hornbyä kyllä.

Seuraavaksi keksin kysyä Nooralta, olisiko hänellä tuota kirjaa. Kuuluu pieni hetki, ja Noora ilmestyy huoneestaan kirja kädessään. Mahtavaa! Mutta ei siinä vielä kaikki - Noora toteaa tyynesti "on minulla se elokuvakin" ja laittaa usb-tikun soittimeen... kyllä voi kuulkaa tällainen asia saada ihmisen onnelliseksi! Tuntui ihan kuin olisi heilauttanut taikasauvaa, ja kaikki järjestyy. Jopa elokuvan loppu oli onnellinen   Varmistin lopun sitten vielä kirjasta, ja kyllä elokuva oli uskollinen myös alkuperälleen.

Lampunvarjostin


MAANANTAI, 23. MARRASKUUTA 2009

Tällä kertaa toinen kerta toden sanoi. Suunnitelma "eiköhän se jostain pyörylöistä synny" oli hylättävä, tosin vasta kun niitä pyörylöitä oli jo tarpeeksi. Pakko oli myöntää, että mielikuvitus ja sommittelutaito eivät riittäneet tekemään tasomaisesta kappaleesta (joka pyörylöitä yhdistettäessä väistämättä syntyy) päällistä vinolieriömäiseen kappaleeseen. Ei auttanut edes kaavan teko - sekin nimittäin jo osoittautui liian vaikeaksi.

Siirryin sitten virkkauslehtien pariin ja jostain vanhasta lehdestä löytyi verho, jossa oli tämä kuvio. Siinä tietenkin jälleen tasona, joten jouduin muokkaamaan mallia = lisäämään vinoruutujen väliin pikkuruutuja. Se ei sentään enää ollut ihan niin "rocket sciencea" ja onnistui jopa minulta. Ja - mikä parasta! - tässä työssä oli vain kaksi pääteltävää langanpäätä.

tiistai 17. marraskuuta 2009

Jälleen uusi kotitakki

 
Siinä se nyt on valmiina, ja tasan kuukausi siinä vierähti.

Tykkään ihan valtavasti tuosta kuviosta ja väreistä, mutta..... takki on taas kerran aivan liian iso.....

Ohje oli 7-veljekselle, tämä on Jussia, tiheys sama. Silmukkamäärä on L- ja XL-koon välillä, sovitin sen kuvioon. Ympärysmitta on n. 15-20 cm liian leveä, istutetut hihat eivät istu, koska olkasauma valuu alas......

Ottaa kyllä päästä, tämä olisi ollut niin käyttökelpoinen työvaate. Purkamaan en ala (ainakaan  heti), mutta saatan joskus tehdä uuden tällaisen, vaikka sitten 7-veljeksestä ja toisenlaisella hihan istutuksella.

Taidan ruveta virkkaamaan koepaloja lampunvarjostinta varten!

Outo suunnitelma ja muuta kotijuttua

Keittiön valkoisesta pöytälampusta hajosi jossain vaiheessa varjostin. Sen sisällä ollut muovi mureni palasiksi, jäljelle jäi vain roikkuva kangas. Olen katsellut uutta varjostinta, mutta tuli tässä mieleen, että voisin virkata siihen varjostimen. Vanhan kankaan voisi käyttää sitten vaikka taustakankaana. Virkkaushan on minulle aika outo laji, mutta eiköhän sitä muutaman pyörylän saisi aikaiseksi vanhasta muistista.

Noh... kunhan tässä nyt ensin saisin napit ja saumat "palikkavillatakkiin", RoseMohair-huivin valmiiksi ja sitten ehkä ne kaksi muuta takkia joihin on langat odottamassa ... 

Isänpäiväviikonloppuna väsättiin Niinan kanssa uusia sytykeruusuja (vaikkei entisiäkään ole raaskinut polttaa...). 
 
Parhaaksi mielestäni osoittautuivat tumman keltaisista kennoista tehdyt ja punaisessa steariinissa kastetut oranssit ruusut, tietty.

Tässä taannoin takkahuoneessa istuessa ja luultavasti sisustuslehtiä selatessa aloin kokeilla ottaa kuvia erilaisilla kameran asetuksilla. Yleensä ei tule paljon säädettyä, kunhan nappaa kuvan. Tässä pari variaatiota:

lauantai 7. marraskuuta 2009

Kynttilöiden uusiokäyttöä

Kuuden kynttilän ikkunasarjan imukupit olivat niin väsähtäneet, etteivät enää kiinnittyneet mihinkään. Otin ne pois ja upotin johtosysteemit laatikkoon, kynttilöille tein pahviin aukot  niin että pysyvät pystyssä. Vähän koristenauhaa ympärille, ja tadaa - pöytäkynttelikkö on valmis. Onhan jo aika alkaa sytytellä ylimääräisiä valoja, kun ulkona näyttää tältä:

maanantai 2. marraskuuta 2009

Pitkästä aikaa Kingiä

Stephen Kingin uusin Tapahtumapaikkana Duma Key on taattua tuttua Kingiä. Edellisestä lukemastani on kuitenkin melko kauan ja olin jotenkin unohtanut, kuinka outoa tekstiä hän kirjoittaakaan. Varsinkin iltaisin lukiessa alkoi vaistomaiseti vilkuilla olan yli ja hätkähtää "outoja" ääniä. Muutaman kerran kuitenkin iski myös turtumus - eikö tämä voisi edetä nopeammin. Loppujen lopuksi kaikki vihjeet tietenkin kiertyvät kokoon karmivaksi lopuksi - onnelliseksi vai ei, sen voi jokainen itse päättää.

Lukemista on odottamassa vielä tätä edellinen King, Liseyn tarina. Aion sen toki myös lukea, mutta välillä jotain muuta.

Huom. 17.10.2012. Kuvia nyt jälkeenpäin palautettaessa, kun kirjan lukemisesta on aikaa, kiinnittää huomiota myös tuohon kansikuvaan. Mietin, että mistähän asti Kingin kirjojen kannet ovat olleet tuollaista kioskikirjallisuustyyliä? Mihin katosi musta tyylikkyys? 

keskiviikko 21. lokakuuta 2009

Ajatusten voimasta ja sen käytöstä

Ruotsalainen Annastina Vrethammar on tuntenut salaisuuden jo varmaan paljon ennen Rhonda Byrnea. Hänen kirjansa Ajattele elämäsi hyväksi noudattaa sisällöltään oikeastaan täysin Salaisuutta, asiat on ehkä esitetty vain hieman vaikeaselkoisemmin. Kuitenkin kirjasta välittyy selvästi kirjoittajan täysin vankkumaton usko ajatuksen voimaan - ja muutahan ei tarvitakaan.

Kirjassa on esimerkkejä uskonvarmistuksista, tosin jokainen tietysti joutuu tekemään omansa kukin tilanteensa mukaan. On kuitenkin oikeasti hyvä, että kirja painottaa uskonvarmistusten rakennetta. Kuinkahan usein sitä itsekin huomaa saaneensa jotain toivomaansa, mutta aivan eri tavalla kuin kuvitteli toivoneensa - yksityiskohdilla on merkitystä ja liian tarkka ei voi olla!  On varmaa, että lopulta saa mitä tilaa, mutta tilaus kannattaa muotoilla huolellisesti ikävien yllätysten välttämiseksi

maanantai 19. lokakuuta 2009

Lisää tilaa kirjoille

Siinä sitä nyt on, 14 metriä lisää hyllytilaa. Järjestys on tehty välillä A-I, homma jatkuu J:stä eteenpäin tuosta ylhäältä oikealta vanhempiin hyllyihin. Siirrän samalla kaikki Niinan huoneessa ja takkahuoneessa olleet omat kirjat kirjastoon, olkkarissa olevat pokkaritkin käyn samalla läpi. Tarkoitus olisi tehdä kunnon järjestys, jotta etsimänsä löytäisi helposti. Siinä sitä riittää puuhaa vielä muutamaksi päiväksi, tällaisilla projekteilla kun on taipumusta laajeta edetessään. Mutta kun kerran on kirjahullu, niin jopa niiden siirtelystä paikasta toiseen saa paljon iloa!
Käsityöhön en eilisen jälkeen ole koskenut, vaikka sekin houkuttaisi kovasti. Vaikka alku oli sotkuista, sujuu homma loppujen lopuksi yllättävän helposti. Harmaat langat poistan työstä aina muutaman kerroksen ajaksi välillä, punainen ja ruskea kulkevat koko ajan mukana jokainen ruutu omalla kerällään. Tällainen työ todella palkitsee tekijänsä, on mahtava seurata kuvion etenemistä. Värit ei kyllä ole aivan oikeat kun salamalla ottaa, päivänvalo olisi parempi mutta kun sitä on jo nyt melko niukasti saatavissa.

sunnuntai 18. lokakuuta 2009

Työtä vähän pidemmäksi aikaa

Tätä villatakkia en kuvittelekaan käyttäväni tässä kuussa, vaan aloitin pitkästä aikaa työn, johon luultavasti tuhrautuu pari kuukautta ainakin. Minimanista parillakympillä ostettu erä kolmen väristä Jussi-lankaa on odottanut vuoroaan kauan. Mallikuvio on kuvassa näkyvä palikkakuvio Kaffe Fassetin kirjasta ja siitä perusvillatakki. Fasset käyttää tietenkin muutamaa kymmentä väriä, minä aion selvitä näillä kolmella. Joka värialue tulee omalta kerältä, joten työssä on kerralla n. 20 kerää. Jossain vaiheessa ne on varmaan pakko katkoa, koska sekaisin menoa ei voi välttää.

lauantai 17. lokakuuta 2009

Pyöryläliivi Puro Ruskasta

   
Tässäpä seuraava, ja toistaiseksi varmaan viimeinen Puro-neule. Väri on siis Ruska, jossa yllättäen oli tosi paljon violettia, mutta sehän on myös hieno väri. Vähemmän "rynkkyjä" olisi riittänyt, mutta eipä tee mieli tehdä uudestaan, sen verran pituutta tuolla ympäryskaitaleella kuitenkin on.

Pukeminen ei käy ihan hetkessä, vaatii jonkin verran asettelua. Taidan muutenkin tästä lähtien kuvata omat neuleet ihan vaan henkarissa... näyttää siinä jotenkin paremmalta.

tiistai 13. lokakuuta 2009

Perheen historiaa

Kaari Utrion kuusiosaisen sarjan Familia, Eurooppalaisen perheen historia ensimmäinen osa Perhe kansojen meressä, Ensimmäinen vuosisata oli paikoin kuin olisi kuullut kyläjuoruja. Kuka meni naimisiin kenenkin kanssa, kuka jäi leskeksi - mutta oudompia olivat sitten kertomukset siitä, kuka tapatti kenetkin päästäkseen päämääräänsä, olipa se sitten puoliso, valta tai rikkaudet.

Maailma ei todellakaan ole mennyt huonompaan suuntaan, mitä inhimillisyyteen tulee. Myöskään alkoholin käyttö ei tänä päivänä varmaankaan ole sellainen ongelma kuin ensimmäisellä vuosituhannella, jossa mies jolla vain oli varaa, oli tuskin koskaan selvin päin.

maanantai 12. lokakuuta 2009

Tunika Rose Mohairista

Tämäkin malli oli Novitan syksyn lehdessä. Ihan kiva, tosin olisi varmaan vielä kivempi n. 10 kokoa pienempänä... Itse asiassa tämän on oikeasti minulle vähän turhan pitkä ja leveäkin, taas olisi pienempi koko riittänyt. Rose Mohair myös venyy käytössä.

lauantai 3. lokakuuta 2009

Huivi jämälangasta

Tällainen huivi syntyi kahdesta ylijäämäkerästä Isoveli Coloria. Malli on syksyn Novita-lehdestä, mutta kuvioraitoja on vain kaksi eikä kolme, muuten huivi olisi jäänyt tosi lyhyeksi.