sunnuntai 16. elokuuta 2015

Vastaus pitkään odotukseen

Harper Lee: Kaikki taivaan linnut

Harper Leen ennen tätä ainoa romaani Kuin surmaisi satakielen on aina kuulunut mielessäni parhaiden kirjojen Top 10:iin, vähintäänkin. En kuitenkaan ole koskaan halunnut lukea sitä uudestaan, koska haluan säilyttää ensimmäisen kerran mielikuvan.

Tätä kirjailijan arkistosta löytynyttä jatko-osaa lukiessa mietin muutaman kerran, pitäisikö ensimmäinen kirja silti lukea ensin uudestaan, mutta luin silti tämän sellaisenaan. Tyyli on yhtä lämmin tässäkin, henkilöt mielenkiintoisia ja dialogi hauskaa. Kun sitten siirrytään vakaviin asioihin, vakavoituu lukijakin ja miettii, kuinka hyvin 50-luvun Alabamaan sijoittuva romaani voikaan kuvata rasismin olemusta ja sitä, että mitään ei ole opittu 60 vuodessa. Loppua kohti hämmennys kasvaa ja loppu yllättää - eikä kaikin puolin kovin iloisesti. Ehkä sittenkin kannattaisi lukea se ensimmäinen osa vielä... mutta toisaalta, ei elämässäkään voi palata takaisin lapsuuteen, me ja maailma meidän ympärillämme olemme mitä olemme nyt ja taaksepäin on turha haikailla.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti