maanantai 3. helmikuuta 2014

Odotushuonekirja

Ingrid Noll:  Kukko on kuollut

Nappasin tämän dekkarin laukkuuni varmaan noin vuosi sitten "odotushuonekirjaksi". Hammaslääkärin odotushuoneessa tätä enimmäkseen sitten olenkin lukenut, ja tänään samalla kun pääsin hammaslääkäristä ilman, että oli varattava uutta aikaa, loppui myös kirja. Harvaa kirjaa edes pystyy lukemaan niin, että lukukertojen välillä on viikkojen taukoja, mutta tässä tapauksessa se ei haitannut. Tarina oli jotenkin niin kieli poskessa kirjoitettu, että lukeminenkaan ei edellyttänyt suurta paneutumista.

Vähiten outoa tässä dekkarissa on nimi, joka ei liity sisältöön mitenkään. Kuolleita kirjassa syntyy kyllä useitakin, mutta enimmäkseen naisia. Päähenkilö on ilmeisen höperö vähän yli viisikymppinen nainen, joka tulee murhanneeksi muutaman ihmisen ikään kuin ohimennen. Onneksi en samaistunut tähän epämiellyttävään tyyppiin elämäntilanteen samankaltaisuudesta huolimatta. Enää en nimittäin usko, että kenenkään miehen takia kannattaa uhrautua, saati alkaa tekemään murhia.

Kirjallisesti tämä ei mielestäni ollut mitenkään huipputeos ja juonikin oli kaikenkaikkiaan aika typerä, mutta sainpa muutamat odotusminuutit kulumaan rattoisammin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti