
Kohtuuttomuus on erikoinen kirja sillä tavoin, etten pysty sijoittamaan sitä oikeastaan mihinkään - se vain oli hyvä. Paikoitellen niin tosi, että nauratti, ja joskus itketti. Tyyli oli erikoinen, kappaleet lyhyitä ja uusi kappale alkoi usein samoin sanoin joihin edellinen loppui. Mutta siihen tottui, ja tarina imaisi mukaansa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti