Keltaista kesävauvalle

 Postaus 9.2.2026

La Jupe Every Day

 Postaus 9.2.2026

Hauska ohje helppoon työhön, mutta olemattomalla ranskan taidolla hieman haasteellinen!

Hamonen siitä kuitenkin syntyi, aineksina vironvilla ja grafiitti Nalle.

Palkeenkielen parsintaa

 Postaus 9.2.2026

Saunatakin helmaan ilmestynyt palkeenkieli sai päälleen moneen kerrokseen kursitun paikan. 

Pehmeää pienelle pojalle

 Postaus 9.2.2026

Tuoreelle mummulle tuli kiire neuloa sukkia, kun pieni ihmeemme saapui maailmaan - kuinka sellaisen tehtävän olikaan saattanut laiminlyödä!

Elämä on runo -peite kaksipuoleisena sentään valmistui ja siihen mätsäävät kypärämyssy ja tumput.

Baskeri ja kauluri

 Postaus 9.2.2026

Neuloin tämän setin Ravelryn ohjeella https://www.ravelry.com/patterns/library/zinda 

Tilasin Englannista ohjeen mukaista lankaa, The Border Mill North Coast Tweed 4 Ply.

Vihdoinkin myssy, jota osaan käyttää!

BookNook

Postaus 9.2.2026

Joululahjaksi saatu askartelupaketti muotoutui kauniiksi koristeeksi.

 

Legoja

Olin ollut kovin kiltti, koska sain joululahjaksi iloisen yllätyksen: Legopakkauksen, josta syntyi pienellä näpertelyllä kukkakimppu!

 Ja kyllähän se kimppu oli jo 29.12.22 valmis ja jopa mallinsa näköinen.

Onko jo vuosi kulunut edellisestä?!

Postaus 1.10.2023

No näin on päässyt käymään, tai ainakin 11 kuukautta.

Olenhan minä nyt sentään jotain saanut aikaankin, vaikka koko ajan itsestä tuntuu, että kaikki hidastuu. Onneksi on kännykkä josta voi kaikkien niiden tuhansien kuvien joukosta etsiä aikaansaannoksiaan ja saa selville jopa ajankohdan, jolloin ne on tehty.

Ensimmäisenä tuli vastaan jouluinen tupsupipo, jonka tein jo joulukuussa 2022. Tein sen silloin vielä tyttären vatsassa olevalle lapsenlapselle, joka tulee olemaan n. puolivuotias tulevana jouluna 2023. 

Tämän sitten saa Sulo päähänsä - eikä siihen enää ole kauan!

Taidanpa tehdä näitä julkaisuja nyt yhdestä aiheesta kerrallaan, helpompi niin.

Käsityökesä 2022

Tämä Novitan Kaarrokeneule -julkaisussa ollut Medusa-tunika vaati päästä heti tehtäväksi. Vaikka yleensä välttelen kimallusta kaikissa muodoissaan, tähän malliin se kuului itsestään selvästi. Lanka on Novitan Kuura ja taisin saada haltuuni viimeiset luonnonvalkoiset kerät sitä. Etsintä tuotti viimein tulosta vaikka lanka oli jo tuolloin loppuunmyyty melkein kaikkialta eikä Novita ole sitä enää valmistanut. Tämä on mielestäni suuri harmi, koska malli on ollut suosittu ja jos siihen käyttää hiemän kellertävää perus-7-veikan luonnonvalkoista, lopputulos on aivan erilainen. Toki kimalle erottuu mustasta paremmin, mutta valkoisen langan sävy on muutenkin hieno.

En muista kumman bongasin ensin, kerän auringonkeltaista Novita Nallea vai tämän ohjeen netistä, mutta tässä ne ovat yhdistettynä. Ohja ole 7-Veljestä-langalle, joten jouduin entraamaan kuviota eikä se nyt ole ihan niin justiinsa, mutta fiilis on sama. Vihreä lanka on villtatakista jäänyt Woolly Woodia, luonnonvalkoinen ja ruskea jämä-Nallea. 

Olipa kerran sängynpeite

Kun teini-ikäisenä Ullavassa sain päähäni, että haluan virkata sängynpeitteen, emme lähteneet äidin kanssa kirjastoon vaanPeltoniemen Marin luo ohjetta etsimään. Hän oli ilmeisesti kylän virkkaajaguru siihen aikaan ja sieltä niitä malleja löytyikin valittavaksi asti. Tykästyin tähän harvahkoon malliin - joku juustovormumalli tuskin olisikaan koskaan päässyt sängynpeitekokoon asti.

Tämä kuitenkin valmistui lopulta, mutta sängynpeitekäyttöön siitä ei ollut. Olen ehkä päätellyt lankoja vasta paljon myöhemmin, mutta kun se on ollut valmis, tarvittiin jo isompi sängynpeite.

Jo vuosia olen kesäisin etsinyt ja kokeillut sopivaa virkkausmallia olohuoneen kappaverhoiksi. Eräs myös sängynpeitteen malli oli jo melko pitkällä, ehkä 1/3 tarvittavasta määrästä, mutta se osoittautui hankalaksi kuvioksi saada sileäksi, neliöiden nurkat pönköttivät oudosti. Täältä löytyy kuva tuosta kokeilusta.

Sitten viime kesänä tämä ajatus tuli mieleen ja aloin suunnitella.  Kävi ilmi, että jakamalla peite neljään viiden palan korkuiseeen osaan, minulla olisi tarvittavan pituinen ehjä verho. siitä se sitten lähti. Yhtään isoa ympyrää ei tarvinnut tähän lisätä, muutama pieni kyllä osien yhdistamiseen.

Ripustamista varten virkkasin yläreunaan puoliskaympyrät.

Oven päälle tein kokonaan uusista paloista pätkän, se on kapea koska sen alta pitä kulkea.

Tässäpä sitten valmis kappa, kaikkea muuta kuin suora, sillä pitkällä aikaa virkatut palaset olivat erikokoisia. Se juuri tässä sykähdyttikin vanhaa tätiä - siitä löysin vähän sitä teinityttöstä joka tämän aikoinaan virkkasi.

Rozeta Cal 2 

Pari vuotta sitten tein jo yhden Rozeta Cal'in, se toimii nykyään Nooralla sängynpeitteenä. (Mallin sivut: https://www.scheepjes.com/en/cals-and-mals/scheepjes-cals/scheepjes-cal-2019-rozeta/information/) Ensimmäinen ihastukseni väreistä oli tämä Twilight, mutta sitä en saanut enää mistään pakettina vaan tilasin langat eri puolilta erikseen. 

Tässä vaiheessa kuvio on vielä melko pyöreä. Tällä kertaa käytiin keskiosan kirjovirkkaukseen 4 numeron koukkua ja sen jälkeen numeroa 3,5, sillä loppuosa ympyrästä virkataan edestakaisilla kierroksilla.

Jonkin verran löysä reunasta tuli taas, mutta ei haitaksi asti.

Ohjeesta poiketen tein "tähkiin" varret, paitsi että unohdin alimmaisesta. Noinhan se on juuri tarkoitettukin.

Sitten vaikein osuus. Kesti pari kuukautta saada työ seinälle. Viimein sattumalta keksin rautakaupasta tätä muovilistaa, joka on tarkoitettu kaakelien reunalistaksi. Erittäin hankalan kiinnitys- ja pingotussession jälkeen saimme yhdessä Nooran kanssa työn naulattua seinälle - nauloja meni taatusti enemmän kuin neljä! Jonkin aikaa tarkistin päivittäin, onko työ vielä seinällä vai pingahtanut irti. On pysynyt kuitenkin.

Kun ei muuta voi...

... niin onneksi sentään lukea.

Niskaongelman takia sairauslomalla olevalle ainoa huvi on lukeminen. Yritän välillä tulla koneelle testaamaan, voisiko työnteko onnistua. Tässä vaiheessa, vajaan tunnin näitä tehdessäni, ei enää pysty jatkamaan, niska/hartiat ovat kipeää kiveä.

Herta Müller: Matala maa

Sittemmin Nobel-palkinnon voittaneen kirjailijan kuvaus lapsuudesta.

Marcel Proust: Kadonnutta aikaa etsimässä 2 - Swannin tie II-III: Swannin rakkaus, Paikannimet: Nimi

Tästä on todella vaikea sanoa mitään. Ranskalaisen ylimystön elämä on ollut täältä katsoen järkyttävää! 

Minna Silver: Tutankhamonin salaisuudet : Arkeologinen matka muinaiseen Egyptiin

Todella mielenkiintoinen lisä Tutankhamon-aiheesta, aina yhtä kiinnostavaa.

Emmanuel Carrère: Valhe

Hyvin hämmentävä tosikertomus ihmisestä, jonka koko elämä oli valetta ja jolla oli vain yksi keino selvitä tilanteesta.

Gianrico Carofiglio: Todennäköinen syyllinen

Mukava italialainen tuttavuus, rikos asianajajan näkökulmasta.

Andy Weir: Operaatio Ave Maria

Tämä Weir on uskomaton kirjailija. Hän kirjoittaa maallikolle suurilta osin täysin käsittämätöntä tarinaa ulkoavaruudessa tehtävästä tutkimuksesta kaikkinen tieteeellisine käsitteineen - eikä lukija voi kuin yrittää ahmia tekstiä mahdollisimman nopeasti, niin jännitävää se on! Todella hyvä!