torstai 27. elokuuta 2020

Huipputekstiä

 

Anni Kytömäki: Kultarinta
Petra Rautiainen: Tuhkaan piirretty maa

Varatessani kirjastosta Anni Kytömäen uusinta kirjaa, tajusin että myös tänä toinen on jäänyt vielä lukematta. En ymmärrä miksi, sillä jo ensimmäinen, Kivitasku, teki todella suuren vaikutuksen. Tämä ei jäänyt yhtään huonommaksi, päin vastoin, tämä on sitä mitä romaani voi parhaimmillaan olla. 
Luonnon voimakas läsnäolo näissä on parasta. Luonto on se, mihin kaikki aina palaa, se on oikeastaan kertomuksen pääosassa. Myös ihmiset kuvataan hyvin lempeästi. Ihana kirja!

Petra Rautiaisen esikoisromaani liikkuu myös luonnossa, Pohjois-Lapin karuissa maisemissa. Karua oli myös aika, johon tarina sijoittuu. Sodan loppuvaiheet 1944 ja sodan tapahtumien jälkiselvittelyt muutamaa vuotta myöhemmin. Emme voi olla ylpeitä siitä, mitä meidänkin rajojemme sisällä tapahtui toisen maailmansodan aikana. Näistä asioista ei mielellään puhuta ja niistä lukeminen on vavahduttavaa. 

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti