Jos oli edellinen lukemani kirja liian hidastempoinen ja jopa pitkäveteinen, olikin tämä jotain aivan muuta. Tämän luettuaan tuntui kuin olisi ollut päivän tehosekoittimessa! Onneksi aloitin tämän sunnuntaina aamupäivällä, niin että sain sen luettua aika lailla yhtäjaksoisesti ja pääsin vielä nukkumaankin ihmisten ajoilla. Tiesin, että tänään en ehtisi lukemaan, joten vaihtoehtoa ei ollut, loppuun oli päästävä.
Agentti Pendergast saa vastaansa pahimman mahdollisen vihollisen, huippuälykkään mutta täysin mielipuolisen veljensä Diogeneen, joka alkaa murhata Pendergastille läheisiä ihmisiä yksi kerrallaan. Mikään ei taaskaan ole miltä näyttää, ja lopulta Pendergast itse joutuu etsintäkuulutetuksi murhista veljensä ohjattua epäilykset suoraan häneen.
Kirjassa on paljon henkilöitä ja kaikille tapahtuu koko ajan, jos ei nyt jotain henkeäsalpaavaa niin kuitenkin jännittävää. En muista mitään aikaisemmin lukemaani kirjaa, jossa olisi ollut niin monta niin yllättävää käännettä. Osa tilanteista ratkesi lopulta, mutta avoimia kysymyksiä ja ongelmia jäi kovastikin sen verran, että juuri kirjastosta haettuun sarjan viidenteen osaan kohdistuu paljon odotuksia. Tämä on mestarillista jännitystä!
Eräästä lähes mahdottomasta tilanteesta tässä lainaus, joka ei kerro mitään ellei kirjaa ole lukenut, mutta on lukijalle hykerryttävän hauska:
"Vincent", Pendergast totesi rauhallisesti. "Oletko tietoinen siitä, että edessämme on järvi?"
"Olen."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti