Sekoitin ensin mielessäni Sara Stridsbergin Siri Huvstedtiin, josta en pitänyt, ja siksi tartuin tähän kirjaan hieman epäillen. Kirja yllätti kuitenkin myönteisesti, se oli hämmentävän upeaa kerrontaa. Stridsbergin toinen suomennettu kirja meni saman tien varaukseen.
En ollut aikaisemmin kuullut kirjan päähenkilöstä Valerie Solanasista, mutta lukemisen edistyessä kävin usein netissä etsimässä tietoa. Stridsbergin tapa kirjoittaa vuoroin lapsuudesta, vuoroin elämän viimeisistä päivistä ja ajoista siinä välissä ei ole hajanainen vaan antaa sopivissa annoksissa lisää syvyyttä henkilökuvaukseen. Hieno kirja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti