maanantai 17. tammikuuta 2022

Kaikenlaista kertynyttä

Tätä neuletakkia kesti kyllä väkertää, niin mukava työ kuin se olikin. Parasta siinä on ihana lanka, Novita Woolly Wood, väri Mätäs. Malli on nimeltään Allegro ja se julkaistiin Novitan Kevät 2021 -lehdessä https://www.novitaknits.com/fi/allegro-pitsineuletakki-novita-woolly-wood  

Tällä hetkellä olen tekemässä punaista poolokauluspuseroa samasta langasta. Toivon todella että myös käyttöominaisuudet ovat yhtä hyvät kuin neulomistuntuma. 

Tämä työ voisi mennä osastoon 'Askartelu'. Kyseessä on joululahjaksi saamani Legon kirjoituskone. Siihen sisältyy muistaakseni 2029 palaa sekä erinomaisen tarkka ohjekirja joka vaiheesta. Aivan mahtavan mukava homma oli tätä tehdä! Melko nopeastikin se meni, piti jopa yrittää vähän venyttää iloa useammalle päivälle. 


Juan Jacinto Muñoz Rengel: Luulosairas palkkamurhaaja

Olipa hauska ja ovela tämä teos espanjalaiselta kirjailijalta, jolta ei aikaisemmin ole suomennettu kirjoja. Tämä on julkaistu alunperin jo vuonna 2012, joten korkea aika oli saada käännös, toivottavasti lisääkin on tulossa. 

Luulosairauskin voi olla taidetta ja elämän sisältö, tästä voi jokainen ottaa vähän opikseen - siis olemaan olematta kovin luulosairas. Sen sijaan päähenkilön ammattia ei tee mieli kadehtia.

sunnuntai 9. tammikuuta 2022

Vuoden ensimmäinen


Tämän komeammin ei uutta lukuvuotta voi aloittaa! 

Tuore suomennos Haruki Murakamin jo vuosina 1994-1995 kirjoittamasta kirjasta imaisi jälleen mukaansa outoihin tapahtumiin. Niissä ei kuitenkaan ole mitään ihmettelemistä, kun kyseessä on Murakamin maailma. 

Eräs osa tarinasta kosketti itseäni myös henkilökohtaisesti. Se toi tietenkin lisäarvoa tarinalle ja auttoi käsittelemään myös omaa kokemustani uudelleen hieman eri tavalla kuin aikaisemmin.

lauantai 1. tammikuuta 2022

Vuoden viimeiset


Jeffrey Archer: Totta vai tarua 

Hauskoja ja erikoisia tarinoita, ei niin väliä ovatko totta vai tarua.

Jari Järvelä: Klik

En tiedä miksi halusin lukea tämän ennen kuin aloitan saman kirjailijan Aino A:n. Joku logiikka siinä oli, mutta unohdin. Tämän perusteella en sitä ehkä kuitenkaan valitsisi.

Lina Areklew: Juhannusruusut

Hyvä, perinteinen dekkari, jatkoa odotellessa.

Jari Tervo: Pääskyt talvehtivat järvenpohjassa

Mestarillinen teos, joka piti lukea makustellen, nauttien. 

sunnuntai 28. marraskuuta 2021

Kolme hienoa kirjaa

Pirkko Saisio: Passio

Toinen lukemani tämän vuoden Finlandia-ehdokas ja tämä kiri kyllä hieman Elstelän edelle. Erittäin nautinnollinen lukukokemus alusta loppuun.

Petri Tamminen: Se sano : unohtumattomat lausahdukset

Mitä kaikkea sitä ihminen tuleekin toiselle sanoneeksi! Kirjaan on kerätty ihmisiltä lauseita, jotka ovat joko kantaneet heitä koko elämän ajan tai lyöneet heidät niin alas, että ylös on ollut vaikea päästä. Yksi lause voi muuttaa ihmisen elämän, se on aika hurjaa.

Charlotte McConaghy: Viimeinen muuttolintu

Tässä kirjassa on monta tasoa ja niiden kokonaisuus on erinomainen. Eletään ajassa, jolloin suurin osa eläimistä on jo hävinnyt maapallolta. Päähenkilö on päättänyt seurata meritse lapintiiroja mahdollisesti niiden viimeisellä muuttomatkalla. Menneisyys kulkee mukana, niin myös aviomies ajatuksissa ja kirjeissä. Salaisuudet paljastuvat vähitellen, se antaa kirjalle myös jännityskirjan luonteen. Hieno kirja!

torstai 18. marraskuuta 2021

Huumoria (tai ei), jännitystä, ihmisyyttä ja epäinhimillisyyttä


David Sedaris: Calypso

Esittelyssä kirjan luvattiin olevan nykyajan huumorikirjallisuuden huippua. Jos näin on, ei paljon naurata. Pari kertaa hörähdin, muuten luin ihan mielenkiintoisena kuvauksena joidenkin ihmisten erilaisesta elämästä. Taitaa vain olla niin, että USAlainen käsitys huumorista on erilainen kuin meillä.  

Ragnar Jónasson: Saari 

Jännityskertomus menneisyydestä ja nykyajasta, salattuja asioita ja yllättävä loppu, ihan kelpo jännäri. Tämäkään ei mielestäni kuitenkaan lajinsa huippua. Onko dekkareita liikaa? Luenko liikaa dekkareita? Joukosta on ainankin nykyään hyvin vaikea erottua.

Matt Haig: Keskiyön kirjasto

Nooran suosittelema erikoinen kertomus siitä, millaisia mahdollisuuksia ihmisillä on elämässään - oikeastaan kaikki mitä vain voi keksiä. Sitä ei kuitenkaan ole aina kovin helppo ymmärtää. 

Eva Mozes Kor, Lisa Rojany Buccieri: Auschwitzin kaksoset

Eva Mozes ja kaksossisarensa Miriam olivat niitä "onnekkaita", jotka pääsivät mukaan tohtori Mengelen kaksoskokeisiin Auschwitzissa. Siinä mielessä onnekkaita, että toinen vaihtoehto olisi ollut välitön kuolema leirille saapuessa. Eva Mozes teki julkista työtä koko loppuelämänsä, jotta nämä asiat eivät unohtuisi seuraaviltakaan sukupolvilta.

sunnuntai 7. marraskuuta 2021

Pyhäinpäiväviikonloppu


Alex Michaelides: Neidot
Jørn Lier Horst: Korpimaja
Jarkko Vehniäinen, Marja Lappalainen: Kamala luonto. Salatut eläimet

Michaelidesin edellinen kirja oli oikein hyvä, joten tältä toiselta odotin myös paljon. Olihan tässäkin hyvä alku ja yllättävä loppuratkaisu, mutta siinä välillä ehti tulla aika pitkäksi. Sankaritar oli tyyppiä 'teen tämän itse vaikka se on vaarallista ja minua on varoitettu', ja siitä asetelmastahan ei yleensä koidu mitään hyvää. Silti häntä kävi lopussa vähän sääliksi.

Horstin uutuus oli sen sijaan kuin olisi poliisiraporttia lukenut, jämptiä ja järjestelmällistä ja kulki loppuratkaisua kohti kuin juna.

Viimeisimpänä vaan ei vähäisimpänä Kamalan luonnon uusi kansio. Paljolti jo lehdistä tuttuja strippejä, mutta aina yhtä ilahduttavia.

maanantai 1. marraskuuta 2021

Lisää lokakuisia


Elly Griffiths: Musta enkeli - Hieman erilainen Ruth Galloway -tarina, sillä tapahtumat sijoittuvat Italiaan. Juoni on hyvä ja taas oli mukava tavata vanhat tutut henkilöt.

Cara Hunter: Jäljettömiin - Todella mukaansatempaava ja yllättävä tarina, joka pitää otteessaan loppuun saakka - ja se loppu vasta yllättävä onkin!

Brit Bennett: Mikä meidät erottaa? - Todella upea kirja. Erikoinen mutta hyvin havainnoillinen tilanne, joka saa entistä paremmin ymmärtämään, miksi rotuerottelu on täysin perusteetonta.  


   
Joel Elstelä: Sirkusleijonan mieli - Mielenkiintoinen mutta turhaan pitkitetty kertomus sirkusseurueesta, joka saa lupaavan työtarjouksen. Mutta kun meneillään on toinen maailmansota ja työtarjouksen tekijä on natsihallitus, ei voi puhua aivan ihannesopimuksesta. Hyvät hetket ovat tässä tarinassa erittäin harvinaisia.

Abigail Dean: Tyttö A - Tätä lukiessa ei oikein ollut selvää, onko kyseessä jännitysromaani vai ei, mutta jännitystä sai kyllä kokea. Sisarussarjan lapsuuden kauhukokemuksia avataan vähän kerrallaan, eikä kukaan heistä ole selvinnyt ilman pahan vaikutusta. 

Jeremy Dronfield: Poika joka seurasi isäänsä Auschwitziin - Yksi parhaista lukemistani holokaustiin liittyvistä elämäkerroista. Kirjoittaja on osannut yhdistää tietokirjan tarkkuuden lähteineen sekä taitavan kerronnan. Henkilöt tuntuvat hyvin todellisilta ja hämmästyin loppupuolella kun tajusin, että heitä henkilökohtaisesti tätä varten ei ole ehditty haastatella, vaan kertomus syntyy historiallisista lähteistä, isän lyhyistä muistiinpanoista ja sukulaisten muistoista.

tiistai 12. lokakuuta 2021

Kalastuskynsikkäitä

Kolmen nuoren kalastajanaisen toiveen perusteella pääsivät 7-veikan jämät uuteen käyttöön, kun neuloin nämä läppälapaset. Sormet voi paljastaa kääntämällä läpän kädenselkää vasten ja kiinnittämällä se napilla - jotka muuten ovat taattua vuosikertatavaraa kotini vanhasta nappilaatikosta.

Melkoisen ylimalkainen ohje on peräisin täältä. Jouduin setvimään ja muuttamaan sitä melkoisesti ja lopulta unohdin koko ohjeen. Kiitos hyvästä ideasta kuitenkin!

maanantai 11. lokakuuta 2021

Syksyn keltaisia kirjoja

 

Kerstin Ekman: Sudentalja 2. Viimeinen uitto
Kerstin Ekman: Sudentalja 3. Raaputusarvat

Tove Alsterdal: Juurakko
Kazuo Ishiguro: Klara ja aurinko

Näistä neljästä paras oli Ishiguron uutuus, tulevaisuuteen sijoittuva Klara ja aurinko.
 
Ekmanin trilogia toi suvun jäsenet nykyaikaan asti, mutta menneisyys ja historia kulkivat mukana koko ajan.

Alsterdalin kirjaa on kovasti ylistetty ja palkittu, mutta sen sisältö oli tuttu jo liian monesta aikaisemmasta dekkarista; poliisi palaa kotiseudulleen ja joutuu tutkimaan murhaa ja menneisyytensä haamuja - tai jotain sellaista. Ei sytyttänyt. 

sunnuntai 19. syyskuuta 2021

Monenlaista luettavaa


Olivier Rolin: Port Sudan   ---    Max Seeck: Kauna   ---   Kerstin Ekman: Sudentalja 1. Herran armo

Kirjastohuoneeseeni kertyy kirjapinoja, väistämättä. En osaa selittää, kuinka ne syntyvät, mikä mitenkin. Mennessäni eräänä iltana lukemaan aivan jotain muuta, poimin yhden pinon päältä Port Sudanin. Luin sen yhdeltä istumalta, kirja on aika ohut. Se kertoo miehestä, joka saa kaukaiseen satamaan viestin ystävänsä kuolemasta ja jonka on palattava Pariisiin selvittämään hänen kohtalonsa. Ystävän elämäntarina muodostuu pienistä vihjeistä ja arvailuista - ja kaiken takana on tietenkin nainen. Kovin syvää muistijälkeä tämä kirja ei jättänyt.

Kauna oli jälleen tosi vetävä jännäri ja ampaisee luultavasti edeltäjiensä tapaan menestyksekkäästi myös kansainvälisille markkinoille. 

Olen lukenut Kerstin Ekmanilta aikaisemminkin jotain, mutta jostain syystä tänä oli niin erilaista, että en millään ottanut uskoakseni kirjan julkaisuajankohdaksi vuotta 2002. Historian havina tekstissä on niin voimakas, että kuvittelin sen kirjoitetunkin jo hyvin kauan sitten. Ruotsin ja Norjan Lappiin sijoittuva kirja kertoo syrjäisen seudun asukkaista niin, että he kulkevat mielessä vaikka kirja ei kädessä juuri olisikaan. Onneksi tämä on vasta trilogian ensimmäinen osa, jossa päästiin 1900-luvun alkukymmenille.