Jouluna luvattuja

Lankoja jäi vielä juuri sopivasti yksiin tossuihin Niinalle. Niina ja Teemu valitsivat nämä värit sukkamalleihin Novitan Sukkalehdestä.

Afroditelle paperikaveri

Plarasin koulun historiankirjaa ja huomasin tuon Daavidin kuvan, siitä sitten idea tähän väkerrykseen. Olen etsinyt tuollaista samankokoista Daavid-patsasta Afroditelle kaveriksi, mutta en ole löytänyt, joten tämä saa nyt korvata sen toistaiseksi.
Tässä kirjassa oli paljon kauniita kuvia ja kirja muutenkin varsin värikäs. Kirjassa se on hyvä, mutta tässä taittelussa pelkkää tekstiä sisältävät sivut ovat kyllä kauniimmat.

Liekö parempi

 En tiedä onko tämä sen kummempi, mutta halusin kokeilla isompaa varjostinta ja koska se oli aika tylsän näköinen, päällystin sen kirjan sivuilla. Apuna oli vain tavallista teippiä, joten en usko, että tulos on kovin pysyvä.






Sivut ovat Leon Uriksen Mila 18:sta, josta minulla on kaksi nidettä, tämä toinen oli jo muutenkin pahasti hajalla.

Kuvassa lampun alla on ihana äidin kutoma punapoiminta- eli Karjalanliina.

Ellery Queen -lampunjalka

Innostuin tuosta kirjojen taittelusta niin, että sain myös ihan oman idean. Halppiksen muutaman euron pöytälampusta tuli huomattavasti arvokkaamman näköinen, kun tein sille jalan Ellery Queen -pokkarista.
Omatuntoni rauhoittamiseksi on todettava, että kirjaa ei varsinaisesti ole vahingoitettu, vaan päinvastoin se on pelastettu uuteen elämään, muutoin se olisi joka tapauksessa ollut tuhon oma.
Kirja josta Kotivinkin kuva oli, on Jason Thompsonin Kirjan uusi elämä : tee kirjan kansista ja sivuista kauniita esineitä. 
Alla valmistusvaiheita. Tuollainen puoliksi taiteltukin olisi ollut jo aika hieno.        

..

      

Kirjanmerkkien koti

 

Kirjataidetta

Vanhojen kirjojen tuunaamisesta on tullut jo jonkinlainen trendi. Myönnettävä on, että alan itsekin lämmetä noille ideoille, vaikka minusta kirjan ainoa käyttötarkoitus on aina ollut vain olla kirja, jota ei saa rikkoa.

Kotivinkissä esiteltiin kirja, jossa esitellään eri tapoja kirjojen tuunaukseen. Siitä esimerkkinä oli tämä korttitelineeksi tarkoitettu esine. Se oli niin kaunis, että kokeiltava oli, ja tulos on mielestäni tosi kaunis. Kortteja siinä nyt ei ole, mutta kokeilin niitäkin ja esim. joulukorttitelineenä tämä toimisi loistavasti. Ja ensi jouluna sellainen onkin sitten käytössä!

Vain yksi asia harmittaa - että itsellä välähtää tosi harvoin, niinpä sitäkin innokkaammin toteutan valopäisempien ideoita 

Melkein uusi sänky

Runkopatjaan kyllästyneenä olen jo pidempään miettinyt sopivaa "kehystä" sille. Lopulta ratkaisu löytyi yllättävän läheltä - olohuoneesta.

Vanha puusohva on istuimena hieman hankala (tosin löhöpaikkana loistava), koska se on normaalipenkkiä korkeampi ja upottava, kun istuinlauta puuttui ja sohvan täytti kaksi patjaa.

• Idean toteutus on kokonaan Päiviön ansiota, hän toi tullessaan sekä tarvittavat laudat, knowhown että työpanoksen, jonka tuloksena sänky on nyt valmis - ja ihana!  

Kivat tossut

Kun Auli kädestä pitäen opetti, pääsin viimein jyvälle näiden tossujen valmistustavasta. Lopputuloksen perusteella voisi päätellä että malli olisi kovinkin monimutkainen, mutta itse asiassa tossut olivat erittäin helpot ja nopeat kutoa. Taas on jämälangoille käyttöä, 7 veljestä sopii hyvin.

Sopivat sukat

Kerrankin onnistuin tekemään itselleni sopivankokoiset sukat, jotka eivät pyöri jaloissa. Ero on hyvin yksinkertaisesti siinä, että tein aikaisemmin sukat 7 Veljeksestä nro 4 puikoilla, nyt olen vaihtanut numeroon 3.

Malli ja langat ovat samat kuin Pekan sukissa tuossa alla, kerä yksiväristä ja kerä raitaa riitti juuri kaksiin sukkiin, kun pohja- ja raitaväri vaihdettiin.

Mielhuisia töitä

Pekka sai nämä sukat joululahjaksi, tosin paketissa olivat vain langat ja kuva sukista, ei sentään puikkoja. Malli on Novitan Sukkalehdestä ja lanka vaaleanharmaa 7 veljestä, raitalankana Raita. Väritys kiinnitti huomion lehdessä, ja valmiit sukat ovat juuri kuin pitikin. Kahdesta kerästä jäi lankaa niin paljon, että saan niistä itselleni sukat samalla mallilla, värit päinvastoin.

Pipon olen tehnyt jo viime talvena, ja sen ohje oli sanallinen ja  hyvin yksinkertainen: "Tee Sulo Vilénin pipo". 7 veljeksestä löytyi lähelle oikea vihreä ja tupsun keltaiseen laitoin oikean vaikutelman saamiseksi vähän samaa vihreää joukkoon.

Lisää sotahistoriaa

Poterossa ja partiossa tapahtui on Martti Rautilan toimittama kirja haastatteluista, jotka on kerättäy keskipohjalaisilta vuosien 1939-44 sodassa taistelleilta miehiltä.

Kertomukset ovat karuja, mutta tuovat esille myös sen hyvän, mitä sodassa koettiin; ystävyyttä, veljeyttä, toisten auttamista. 'Kaveria ei jätetä' ei silloin ollut mikään vitsi tai tyhjä sanonta, se oli ehdottomasti totta.

Sotaa kokemattomat eivät kuitenkaan koskaan voi kuvitella, millaisia kokemuksia isämme joutuivat käymään läpi. On kuitenkin hyvä tietää edes vähän, jotta osaa arvostaa sitä työtä, minkä he joutuivat tekemään meidän kaikkien puolesta. Työtä, joka jätti useimpiin heistä näkymättömät mutta elinikäiset haavat.

Joululahjat valmistuvat yleensä lopulta

Tein Nooralle Novitalehden kevät -09 numerosta tämän  huivijakun leijonankeltaisesta Rose Mohairista. Joululahjaksi tarkoitettu työ valmistui kuitenkin vasta nyt. Muistelin, että Rose Mohairista työ valmistuu nopeasti, mutta enpä ollutkaan pitkään aikaan tehnyt täyspatenttia. Isoilla puikoilla sai kutoa nelisen kerrosta ennenkuin työ eteni sentillä.

Lahjan saaja ei suostunut esiintymään mallina, ja sitäkin vaikeammaksi osoittautui yritys ripustaa tämä neule henkarille niin, että jotenkin olisi käynyt ilmi, mistä vaatekappaleesta on kysymys.  Siispä tässä mallikuva lehdestä.

Vielä olisi tehtävänä n. neljät sukat ikäänkuin joululahjoiksi. Annoin lahjan saajien valita mieleisensä mallit Novitan Sukkalehdestä.