Vaikka Nick Hornby kirjoittaa erittäin mukavaa tekstiä, tämä kirja 31 biisiä olisi kannattanut jättää väliin. Se oli tietenkin erittäin hyvä, mutta antoi käsityksen siitä, kuinka valtavan paljon maailmassa on sellaista musiikkia, josta ei tiedä YHTÄÄN MITÄÄN. Ja vielä siinä lajissa musiikkia, jota eniten kuuntelee ja josta tätä ennen luuli tietävänsä jotain - popmusiikki.Hornby on valinnut kirjaan 13 laulua tai instrumentaalikappaletta, jotka syystä tai toisesta ovat hänelle tärkeitä. Siinä sivussa hän ohimennen tulee maininneeksi kymmenkertaisen määrän muita biisejä.
Lukemista viivytti aluksi se, että halusin tietysti myös kuulla nuo 31 laulua, ja niiden etsimiseen meni kauemmin kuin lukemiseen. Ihan kaikkia ei löytynyt vielä, mutta aion jatkaa yrittämistä. Vasta kun pääsin sinne asti, huomasin, että kirjan lopussa on vielä erikseen kerrottu esim. miltä albumilta ko. kappale löytyy. Erästä kappaletta ei Hornbykaan ole saanut käsiinsä, huolimatta siitä että kyseisen The Bible -bändin pari jäsentä ovat hänen ystäviään, mutta heilläkään ei ole tietoa mistä juuri kyseisen version saa käsiinsä.
Tässä tultiin siis peruskysymysten äärelle... Sen lisäksi, ettei koskaan ehdi lukea kaikkea mitä haluaisi, tuli nyt sitten konkreettisesti esille sama juttu musiikin kanssa. Ja onhan sitten vielä elokuvat, ihanat neulemallit.... Yksi on varma: jos ajattelisin eläväni vielä vaikka viitisenkymmentä vuotta, tekemistä riittää!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti