Olen aina jollain tavoin sympatiseerannut Japania, vielä enemmän ihastuttuani Murakamin kirjoihin. Tämä suomalaisen Japanissa opiskelleen ja asuneen naisen kertomus kuitenkin muuttaa käsitystäni jonkin verran. Otsikon tyly määritelmä japanilaisista on jäänyt mieleen Bridget Jones -elokuvasta, ja vaikka julmuudesta nyt ei olekaan kyse, niin meikäläisen näkövinkkelistä kyllä vähintäänkin muutamasta oudosta käytöstavasta.
Estetiikka ja vanhat perinteet ovat kuitenkin Japanissa kovin arvostettuja, niitä Eväsojakin siellä on ollut opiskelemassa. Kaunista on oltava, vaikka sydän märkänis, näin suomalaisjapanilaisittain muotoiltuna. Tunteita siellä ei ilmaista senkään vertaa kuin Suomessa, heihin verrattuna olemme varmaankin erittäin temperamenttinen kansa tunteenilmaisuinemme.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti