Lyhyttä ranskalaista

Patrick Modiano: Kehäbulevardit

Jean-Paul Didierlaurent: Lukija aamujunassa

Patrick Modiano: Hämärien puotien kuja

Edelllisen lukemani kirjan henkilöiden ikään kuin suosittelemana tartuin viime vuoden Nobel-voittajan Patrick Modianon tuotantoon, Hänen runsaasta tuotannostaan on suomennettu vain viisi romaania, mutta Nobel-voiton jälkeen käännöksiä lienee tulossa lisää.

Mitenkään kovin iloista luettavaa nämä eivät ole, näistä puuttuu nyt se ranskalainen kupliva elämänilo, hukassa ollaan tavalla tai toisella. Kehäbulevardeissa poika etsii isäänsä ja Hämärien puotien kuja kertoo miehestä, joka on menettänyt muistinsa ja etsii itseään ja menneisyyttään.

Lukija joutuu keskittymään näihin teksteihin tarkasti, kiire ei saa olla, niin kuin ei ole kirjojen henkilöilläkään vaikka kyseessä ovat tärkeät asiat, tapahtumat etenevät rauhallisesti.

Lukija aamujunassa muistuttaa tarinaltaan juuri lukemaani Punaisen muistikirjan naista. Tässäkin mies löytää naisen kirjoittamaa tekstiä, nyt muistitikulta, ja lähtee etsimään naista. Päähenkilön työpaikka ylijäämäkirjoja tuhoavassa laitoksessa aiheutti minulle jatkuvaa harmitusta, olisi mahdotonta tehdä sellaista työtä. Tässä oli kuitenkin toivoa ja lämpöäkin mukana, mukava kirja.