tiistai 12. elokuuta 2014

Ah, commissario...

Donna Leon: Pedon palkka  

Vaikka tunnen ihanan komisario Guido Brunettin kuin oman perheeni, on tunnustettava, että tutuksi hän on tullut saksalaisen (!) tv-sarjan eikä kirjojen kautta. Tämä taisi todellakin olla ensimmäinen Leonin kirja jonka luin. Se on sikälikin kummallista, että minusta tuli Donna Leon -fani oitis katsottuani dokumentin hänestä. Siinäpä nainen, joka elää oikeanlaista elämää - ja vielä Venetsiassa! 

Kirjoissa on enemmän syvyyttä kuin "pelkässä" dekkarissa, komisarion perhe on aina mukana kuvioissa hänen työnsä ohella. Leon rakastaa Venetsiaa, mutta ei ole sokea sen varjopuolille. Rikollisuus on tietenkin sitä,  mutta varsinkin myös rehoittava korruptio. Ajoittain ihmettelee, voiko se todella olla niin pelottavan räikeää kuin Leon kirjoittaa. 

Jo yhden luetun kirjan perusteella voi todeta, että saksalaiset ovat tehneet hyvää työtä televisiosarjallaan näistä kirjoista. Yleensä en pidä saksalaisista sarjoista, mutta näissä tunnelma on viimeistä piirtoa myöten niin italialainen, että unohtaa henkilöiden puhuvan saksaa. Toki Venetsian näkymien runsas esilläolo korostaa vaikutelmaa, sarja on kuvattu oikeilla paikoilla ja uskollisesti kirjojen henkeä noudattaen. Bruenetin seurassa saa viettää vielä monta hetkeä, vaikka sarjasta on jo uusinnatkin nähty, sillä Brunetti-kirjoja on suomennettu jo kaikkiaan 21 ja pari on vielä suomentamatta.

(Tähän on nyt paljon myöhemmin pakko lisätä nolo tunnustus: olen kirjoittanut lähes saman tekstin viime marraskuussa viime vuonna, kun todella luin ensimmäisen Leonin. Muisti, minne menet!)

Jayne Anne Phillips: Kiuru ja Termiitti

Kiuru ja Termiitti on ilmeisesti tyypillisempää Phillipsiä kuin ensimmäiseksi lukemani Murhenäytelmä, eikä niin kovin minun makuuni. Kiurun ja Termiitin perheen tarina on kuitenkin loistavasti kirjoitettu, kaunis ja mystinen. Henkilöt tulevat tutuiksi ja rakkaiksi, jopa niin, että huomasin seuraavana päivänä miettiväni, mitä heille nyt mahtaa kuulua, mietin mielessäni jatkoa tilanteelle johon kirja jäi. Aion kyllä lukea muutkin Phillipsin kirjat, tämä on laatukirjallisuutta.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti