Kauneutta tästä maailmasta

Muriel Barberyn Siilin eleganssi on juuri niin hyvä kuin on kerrottukin. Aina kun aloittaa lukemaan kirjaa, jota on pelkästään ylistetty, on hieman epäilevä olo - aivan kuin ei haluaisi myöntää olevansa samaa mieltä kuin miljoona muuta lukijaa. Tätä kirjaa lukiessa tuo epäilys säilyikin jonkin aikaa, sillä kirja tuntui ajoittain vain oudolta filosofiselta snobbailulta, josta jokaisen ilmeisesti täytyy sanoa pitävänsä, vaikkei ymmärtäisi siitä mitään. Mutta pian tämä unohtui, tarina alkoi elää ja lukija katosi sen maailmaan.

Kirjassa oli paljon minulle läheisiä elementtejä: lukeminen, elokuvat, musiikki, oikeakielisyys ja kissat! Oudoimpana pidin itse asiassa kirjan taustana olevaa suurta eroa yhteiskuntaluokkien välillä, joka Ranskassa tämän mukaan vallitsee. Kai sitä on joka puolella, mutta täällä Suomessa se ei ole niin selvää - ainakaan vielä. Valitettavasti eriarvoisuuden kasvamisen myötä joskus näyttää että siihen suuntaan ollaan taas menossa.

Minun mittapuullani mitattuna kirja on todella hyvä, jos se jossain vaiheessa antaa "pakahduttavan" voimakkaan tunteen, ja tämä kirja teki sen. Tuo tunne voi olla iloinen tai surullinen, onnellinen tai onneton, tässä tapauksessa vähän näitä kaikkia.

Vielä Libran tiivistelmä kirjasta: "Renée Michel on pariisilaisen hienostokerrostalon portinvartija. Hän on lyhyt ja pyylevä leskinainen, joka pyrkii olemaan kuin ei olisikaan. Renée vastaa niin hyvin yleistä mielikuvaa rehellisestä mutta tyhmästä portinvartijasta, ettei kukaan osaa aavistaakaan hänen olevan tosiasiassa talon koppavia asukkaita sivistyneempi.
Useita kerroksia ylempänä asuu Paloma Josse, kaksitoistavuotias omiin oloihinsa vetäytynyt pohdiskelija. Paloma on nuoresta iästään huolimatta tajunnut kirkkaasti, millaiseen tyhjänpäiväiseen porvarilliseen kalamaljaan hänkin väistämättä päätyy. Paloma ei kohtaloonsa alistu vaan tekee päätöksen: tämän kouluvuoden lopussa, kolmetoistavuotissyntymäpäivänään, hän tekee itsemurhan.
Kummankin erakon elämä muuttuu, kun taloon muuttaa japanilainen herra Kakuro Ozu. Hän näkee heti, että siilin piikkien alla piilee jotain ainutlaatuista ja kaunista."