Tänään oli vuorossa Loen Volvon kuorma-autot, ja tykkäsin taas kovasti. Kirjat on pakko lukea lähes yhdellä kertaa, malttamattomana näkemään seuraavat käänteet, joiden yllättävyys kyllä sitten palkitsee. Tätä ei voi oikein laittaa mihinkään kategoriaan, teksti on niin omintakeista. Asioita, joita jokainen jossain vaiheessa miettii, mutta aina vähän erikoisesta näkökulmasta. Elämä voi olla vaikeaa, mutta toisaalta joskus hyvinkin yksinkertaista.Istuin jonkin aikaa saunassakin lukemassa, kun vastikään torstaina saamani uudet polttopuut osoittautuivat lähes mahdottomiksi sytyttää. Uhrasin jopa yhden Aulin sytykeruusuista, mutta lopulta puut syttyivät edes jotenkin vasta kun lisäsin muutaman pienen puun edellisestä koivuerästä, jota olin jättänyt jemmaan takkaa varten. Sauna on ollut päällä kohta 1½ tuntia, ja lämpöä on ehkä 65 astetta, ei hyvä. Ehdin päästä hyvin alkuun seuraavan Loen kanssa ennen kuin saunaan pääsee.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti