lauantai 18. huhtikuuta 2009

Pettymys

Odotin paljon Diane Setterfieldin kirjasta Kolmastoista kertomus, ajattelin että se täydentää hyvin viime aikoina lukemiani kirjoihin liittyviä tarinoita. Tokihan kirjat liittyivät tarinaan koko ajan, mutta jotenkin pakonomaisesti, liioitellusti. Kirja oli lähes parodia vanhan ajan kartanoromaaneista, siihen oli ympätty kaikki mahdolliset elementit jota siihen lajiin kuuluu. Lähinnä tuli mieleen Daphne du Maurierin  Rebekka, kaikista niistä viittauksista kummituksiin ja muuhun mystiseen.

Juoni oli tietenkin monimutkainen ja loppuun saakka yllättävä, paikoin jopa liian monimutkainen - mutta riittävä, jotta kirja piti kahlata läpi asti. Edes loppuratkaisu ei tuonut helpotusta, kirja jäi mieleen sekavana, mahtipontisena yrityksenä luoda uusiksi kaikki mahdolliset vanhat klassikot.

Parasta kirjassa on kansikuva!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti